Yrittäjän työttömyysturva
Yritystä perustettaessa on paikallaan varautua myös takaiskuihin. Vastoinkäymiset ja epäonnistumiset
kuuluvat yritystoimintaan. Yrityksen riskejä ovat liiketoimintaan liittyvät riskit, omaisuusvahingot,
rikokset, keskeytys- ja riippuvuusvahingot, vahingonkorvausvaatimukset sekä henkilöriskit, jotka
aiheutuvat sairastumisista, tapaturmista ja työsuhteiden päättymisestä. Näitä kaikkia voi jossain
määrin vähentää ennakoimalla hoitamalla asiat kuntoon jo starttivaiheessa.
Tiesitkö, että yrittäjäkin voi liittyä työttömyyskassaan? Yrittäjän työttömyyskassan jäsenenä
saat oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Ihan hyvä idea voi myös olla pistäytyä vakuutusneuvojalla kartoittamassa vakuutustarvetta, vaikket
sitten päättäisikään hankkia tarjottuja vakuutuksia. Pääasia on, että teet yrittäjänä tietoisia,
hätiköimättömiä ratkaisuja – niin nyt alkuvaiheessa kuin myöhemminkin.
Työnantajan lakisääteiset maksut
TyEL-vakuutus. Työeläkevakuutus on hankittava 18–67-vuotiaille
työntekijöille. Työnantajan tehtävänä on ilmoittaa työntekijän ansiot ja tilittää
sekä työnantajan että työntekijän TyEL-maksut eläkeyhtiöön.
Tapaturmavakuutus. Lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu riippuu vakuutusyhtiökohtaisesti
maksettujen palkkojen ja aloittain työn tapaturmariskin mukaan. Maksu vaihtelee siten toimiala- ja
yrityskohtaisesti. Lisätietoja saa vakuutusyhtiöistä. Työnantajan tulee vakuuttaa työntekijänsä,
jos teetettyjä työpäiviä kertyy vuodessa yhteensä yli 12.
Ryhmähenkivakuutus. Ryhmähenkivakuutus on otettava, jos alaa koskevassa yleissitovassa
työehtosopimuksessa niin edellytetään. Ryhmähenkivakuutusmaksu peritään tapaturmavakuutusmaksun
yhteydessä. Maksu laskutetaan erillisellä laskulla samasta palkkasummasta kuin työttömyysvakuutusmaksu.
Työttömyysvakuutus. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysetuuksia.
Työnantajan on maksettava työttömyysvakuutusmaksuja 17-64 vuotiaista työntekijöistä.
Ne koostuvat kahdesta osasta, työnantajan ja palkansaajan työttymyysvakuutusmaksuista.
Työnantaja pidättää palkansaajan osuuden palkanmaksun yhteydessä ja maksaa molemmat
Työttymyysvakuutusrahastolle. Maksujen suuruus määräytyy työntekijöille maksettujen
palkkojen mukaan.
Sosiaaliturvamaksu. Sosiaaliturvamaksu eli työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan
sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettujen 16-67 vuotiaiden työntekijöiden palkoista.
Työnantaja tilittää sen verohallintoon yhdessä ennakonpidätyksen kanssa viimeistään palkanmaksukuukautta
seuraavan kuukauden 12. päivä.
Sairausvakuutusmaksu.Työntekijän palkasta pidätetään myös työntekijän sairausvakuutusmaksu. Se sisältyy
veroprosenttiin, joten työnantajan ei tarvitse erikseen pidättää sitä, mutta maksun on näyttävä eriteltynä
palkkalaskelmassa. Työntekijän sairausvakuutusmaksuun sisältyy päivärahamaksu, joka peritään tavanomaisen palkkatulon
sekä yrittäjän vahvistetun työtulon perusteella (ks. myös väliotsikko YEL-vakuutus).
Sitä ei kuitenkaan peritä kaikista palkkioista, kuten henkilökuntaeduista ja työsuhdeoptioista.
Työnantajan maksujen suuruuden voi tarkistaa esimerkiksi osoitteesta
http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/x_pdf_liitteet_julkaisut/Sosiaalivakuutusmaksut_ja_avainluvut_2014.pdf.
YEL-vakuutus
Yrittäjälle itselleen pakollisia vakuutuksia on vain yksi: yrittäjän työeläkevakuutus eli YEL-vakuutus.
Se on otettava viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun yritystoiminta on aloitettu, jos
toiminta kestää vähintään neljä kuukautta. YEL-vakuuttamisvelvollisuus koskee 18-67 vuotiaita.
Kun yrittäjä ottaa YEL-vakuutuksen, hän ilmoittaa itse eläkevakuutusyhtiölle työtulonsa, jonka
perusteella vakuutusmaksu määräytyy. Tämän YEL-työtulon on oltava sillä tasolla, kuin olisi palkka
yrittäjän tekemästä työstä ammattitaitoiselle työntekijälle. Työtulo ei siis määräydy sen mukaan,
nostaako yrityksestä palkkaa ja kuinka paljon, vaan yritykseen annetun työpanoksen mukaan. Toisaalta
pelkkä yrityksen omistaminen ei saa aikaan velvollisuutta ottaa YEL-vakuutusta, vaan se edellyttää
yrityksessä työskentelemistä. YEL-velvollisuus koskee myös sivutoimista yrittäjyyttä.
YEL-työtulon määrityksessä yrittäjäksi katsotaan muun muassa ammatin- ja elinkeinonharjoittajat, avoimen
yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet. Osakeyhtiössä yrittäjäksi katsotaan
henkilö, joka omistaa itse yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai
äänivallasta (ja omistaa itse ainakin yhden osakkeen), jos hän työskentelee yhtiössä
johtavassa asemassa. Myös muissa yhteisömuodoissa, esimerkiksi osuuskunnissa, johtavassa asemassa
toimivat saatetaan katsoa yrittäjiksi.
Jos omistaja ei tee YEL:n alaista työtä, vaikka omistaa yrityksen, ei myöskään YEL-maksua kerry. On kuitenkin
hyvä huomata, että mikä tahansa yrityksen hyväksi annettu työpanos, myös suunnittelu, työn ohjaaminen
ja niin edelleen katsotaan tehdyksi työksi. Lisäksi osakeyhtiössä työskentelevä voidaan katsoa yrittäjäksi,
vaikka hän ei muodollisesti työskentelisikään johtavassa asemassa, jos hän omistusosuutensa pohjalta
tosiassa käyttää valtaa yrityksessä. Henkilöä pidetään myös yrittäjänä vaikka hän ei omistaisikaan yritystä,
jos hän on tosiasiallinen yritystoiminnan harjoittaja yrityksessä tai yhteisössä, joka muodollisesti on
toisen henkilön nimissä. Yritystä aloittavan kannattaakin aina selvittää vakuutuksen tarpeensa vakuutusyhtiöstä.
Yksityisen ammatinharjoittajan puoliso katsotaan YEL:n kannalta myös yrittäjäksi, mikäli hän työskentelee
yrityksessä, samoin yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva perheenjäsen, mikäli hän työskentelee
yrityksessä ilman palkkaa.
Milloin YEL-vakuutus on otettava
Seuraavassa on esitetty, millaisissa tilanteissa yrityksen omistajan tai osaomistajan on otettava
YEL-vakuutus ja milloin ei:
• Työskentelee yrityksessä, merkittävä omistus tai pääomistaja.
Vakuutus on yleensä otettava, jos omistusosuus ylittää väliotsikossa YEL-vakuutus mainitut rajat.
Poikkeuksena on tilanne, jossa osakeyhtiössä merkittävän omistusosuuden omaava henkilö työskentelee
yrityksessä muussa kuin johtavassa asemassa. Tällöin YEL-vakuutusta ei tarvita. Joissain tilanteissa
työntekijän asema saatetaan kuitenkin katsoa johtavaksi, vaikka se ei sitä muodollisesti olisikaan,
jos hän omistusosuutensa pohjalta käyttää tosiasiassa valtaa yhtiössä. (Ks.
Veritas Eläkevakuutus, "Usein kysyttyä: YEL-vakuutuksen ottaminen"
.)
• Työskentelee yrityksessä, vähäinen omistus. Ei tarvitse vakuuttaa, mikäli omistus jää alle aiemmin mainittujen rajojen ja saa palkkaa työstään.
• Työskentelee yrityksessä, välillinen omistus. Vakuutus on otettava, jos perheenjäsen omistaa yli 50 % yrityksen osakkeista tai äänimäärästä. YEL:n mukaan on vakuutettava myös liikkeen- tai ammatinharjoittaja, yrityksessä ilman palkkaa työskentelevä yrittäjän perheenjäsen ja henkilöyhtiön vastuussa oleva yhtiömies.
• Työskentelee yrityksessä, ei omistusta. Ei yleensä tarvitse vakuuttaa. Yrittäjän perheenjäsen on kuitenkin vakuutettava, jos hän ei saa työstään palkkaa. Lisäksi jos yrityksessä työskentelevä tosiasiassa harjoittaa yritystoimintaa, vaikka yritys muodollisesti on jonkun toisen nimissä, katsotaan hänet yrittäjäksi. (Ks. Työeläkeyhtiö Elo, "Kenen pitää ottaa YEL-vakuutus?" .)
• Ei työskentele yrityksessä, välillinen omistus. Ei tarvitse vakuuttaa. Pelkkä yrityksen omistaminen ei aiheuta vakuuttamisvelvollisuutta, vaan yrityksessä on lisäksi työskenneltävä. Mikä tahansa yrityksen hyväksi tehty työ lasketaan tässä yhteydessä yrityksessä työskentelemiseksi. (Ks. Eläketurvakeskuksen tuottama työeläke.fi-sivusto, "Yrittäjän vakuuttaminen" .)
• Ei työskentele yrityksessä, työskentelee muualla, vähäinen omistus. Ei tarvitse vakuuttaa. Vakuuttamisvelvollisuus edellyttää yrityksessä työskentelemistä.
• Ei työskentele yrityksessä, merkittävä omistus tai pääomistaja. Ei tarvitse vakuuttaa. Vakuuttamisvelvollisuus edellyttää yrityksessä työskentelemistä.
• Ei työskentelee missään, vähäinen tai vähän enemmän omistusta. Ei tarvitse vakuuttaa. Vakuuttamisvelvollisuus edellyttää yrityksessä työskentelemistä.
• Ei työskentelee missään, merkittävä omistus tai pääomistaja. Ei tarvitse vakuuttaa. Vakuuttamisvelvollisuus edellyttää yrityksessä työskentelemistä.
YEL-työtulon mukaan määräytyvät seuraavat etuudet:
• Työskentelee yrityksessä, vähäinen omistus. Ei tarvitse vakuuttaa, mikäli omistus jää alle aiemmin mainittujen rajojen ja saa palkkaa työstään.
• Työskentelee yrityksessä, välillinen omistus. Vakuutus on otettava, jos perheenjäsen omistaa yli 50 % yrityksen osakkeista tai äänimäärästä. YEL:n mukaan on vakuutettava myös liikkeen- tai ammatinharjoittaja, yrityksessä ilman palkkaa työskentelevä yrittäjän perheenjäsen ja henkilöyhtiön vastuussa oleva yhtiömies.
• Työskentelee yrityksessä, ei omistusta. Ei yleensä tarvitse vakuuttaa. Yrittäjän perheenjäsen on kuitenkin vakuutettava, jos hän ei saa työstään palkkaa. Lisäksi jos yrityksessä työskentelevä tosiasiassa harjoittaa yritystoimintaa, vaikka yritys muodollisesti on jonkun toisen nimissä, katsotaan hänet yrittäjäksi. (Ks. Työeläkeyhtiö Elo, "Kenen pitää ottaa YEL-vakuutus?" .)
• Ei työskentele yrityksessä, välillinen omistus. Ei tarvitse vakuuttaa. Pelkkä yrityksen omistaminen ei aiheuta vakuuttamisvelvollisuutta, vaan yrityksessä on lisäksi työskenneltävä. Mikä tahansa yrityksen hyväksi tehty työ lasketaan tässä yhteydessä yrityksessä työskentelemiseksi. (Ks. Eläketurvakeskuksen tuottama työeläke.fi-sivusto, "Yrittäjän vakuuttaminen" .)
• Ei työskentele yrityksessä, työskentelee muualla, vähäinen omistus. Ei tarvitse vakuuttaa. Vakuuttamisvelvollisuus edellyttää yrityksessä työskentelemistä.
• Ei työskentele yrityksessä, merkittävä omistus tai pääomistaja. Ei tarvitse vakuuttaa. Vakuuttamisvelvollisuus edellyttää yrityksessä työskentelemistä.
• Ei työskentelee missään, vähäinen tai vähän enemmän omistusta. Ei tarvitse vakuuttaa. Vakuuttamisvelvollisuus edellyttää yrityksessä työskentelemistä.
• Ei työskentelee missään, merkittävä omistus tai pääomistaja. Ei tarvitse vakuuttaa. Vakuuttamisvelvollisuus edellyttää yrityksessä työskentelemistä.
YEL-työtulon mukaan määräytyvät seuraavat etuudet:
• vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke
• kuntoutustuki
• kaikki Kelan päivärahat, esim. sairaus-, äitiys- ja vanhempainpäiväraha
• perhe-eläketurva, jota maksetaan omaisille, jos yrittäjä kuolee
• mahdollinen yrittäjän työttömyyskassan jäsenilleen maksama ansiopäiväraha.